Aloittamisen vaikeus on mysteeri

Mikä se on mikä tekee aloittamisesta niin vaikeaa?

Kirjoittajat puhuvat tyhjän paperin kammosta (writer’s block). Tuottavuus”gurut” viivyttelystä (procrastination). Laihduttajat jojosta.

Mistä ja miten ja kenelle sitä kirjoittaisi?

Miten ja missä ja milloin kanssa saisin parempia tuloksia aikaan vähemmällä työllä?

Mikä olisi tehokkain ja helpoin ja hauskin ja ja ja… tapa laihduttaa?

Mielestäni kaikilla näillä on yhteinen nimittäjä. Valitsemisen vaikeus.

Päädyin tähän omien kokemuksien pohjalta, viimeksi eilen kun koetin aloittaa blogia. Mietin, tai paremmin sanoen pidin itkua, purin hammasta ja verenmaku suussa kärvistelin miten saisin kiteytettyä osaamiseni tuottavuudesta. Tuntui kuin tässä mitattaisiin arvoni ihmisenä: Jos en saisi parasta mahdollista tulosta aikaan niin ei kukaan minua myöskään juuri yliopistosta valmistuvana ja kokemattomana hujoppina töihinkään palkkaisi.

Toisaalta kumppanini kehui illalla miten ehdin tehdä niin paljon. Olen nyt kuukauden sapattivapaani puolivälissä opetellut seitsemän vegereseptiä lihattoman lokakuun innoittamana, käynyt päivittäin tunnin kävelyllä ja aloittanut aamuisen lihaskuntotuokion. Lisäksi työpuolella aikaa on kulunut työhakemuksiin sekä Uppsalan yliopiston tutkijoille vetämääni työpajaan tärkeysjärjestyksestä. Sun muuta.

Näissä ei ole ollut ongelmaa. Olen vain tehnyt ne kun olen niin kerran päättänyt ja asettanut aikarajan. Ja sitten jatkanut niiden tekemistä – vielä 52 päivää 66:sta jäljellä janiistä tulee tapa.

Mutta kirjoittaa blogi juuri siitä aiheesta mikä antaisi lukijoille eniten. Jotain sellaista,mitä kukaan muu ei ole koskaan kirjoittanut. Tavalla, jota ei olla ennen nähty.

No johan on kriteerit. Kuka nuo oikein asetti? Perfektionismi nyökkää hiljaa nurkassa.

Mainitsin että asetin tekemilleni tehtäville aikarajan. Tämä on ratkaisu. Parkinsonin lain mukaan tehtävään menee juuri sen verran aikaa kuin siihen on varannut aikaa. Varasin tämän tekstin kirjoittamiseen aikaa 25 minuuttia. Nyt se on ohi ja tässä on alku. No OK… Tunti meni blogin pystyttämiseen, tekstin kirjoittamiseen ja sen palauttamiseen kun onnistuin sen hävittämäänkin – kaksi kertaa. Mutta kunhan se antaa jollekin lisäarvoa. Muokkaan sitten jatkossa (66 päivän jälkeen) enemmän. Jos tarvitsee.

Advertisements

One comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s