Ihmisessä tärkeintä on tavat

Tähän päättyy teemaviikko: Mikä on tärkeintä?

Jos voisin puhua yhdestä asiasta joka määrittää ihmisen – siis mikä on kaikkien tärkeintä ihmisessä – puhuisin tavoista.

Kaikki alkaa siitä, että meillä on rajallinen määrä energiaa tehdä päätöksiä. Energia jota ihminen käyttää tehdessään päätöksiä on tahdonvoimaa. Tahdonvoima perustuu glukoosivarastoihimme jotka uusiutuvat nukkuessa ja ruokaillessa, mutta vain rajallisesti.

Jokainen tietoinen päätös siis kuluttaa glukoosia, eli päätösten määrä päivässä on rajattu. Siksi meidän on itse pakko rajata päätöstemme määrää – muuten emme selviydy arjesta. Caesar ylitti Rubikon-joen, päätös joka aloitti sisällissodan. Harkittu päätös monimutkaisine todennäköisyyslaskelmineen, mutta hänkin pystyi siihen vain kerran ja ulkoistettuaan päätöksiä tavoiksi.

Tapa on siis päätös, joka on jo tehty ja jota ihminen noudattaa. Tietoisesti tai tiedostamattaan. Tapa voi olla sähköpostin avaaminen ensimmäisenä tekona työpaikalle saapuessa. Tällainen tapa luo turvaa. Tapa voi myös olla yhteinen, kuten miten tapaamisen ensimmäiset 15 minuuttia käytetään. Yhteinen tapa on vaikeampi muuttaa, koska silloin tarvitaan käyttöön kaikkien osallistujien glukoosivarastot. Tapa voi olla käytäntö työpaikalla, kuten miten reagoit kollegan tullessa juttelemaan ja työsi keskeytyessä.

Tapa on teko (tai pelkkä ajatus), jonka ihminen suorittaa tiettyyn aikaan, tietyssä mielentilassa tai tietyssä ympäristössä. Tekoon yllyttää jokin sisäinen tai ulkoinen ärsyke. Lauri Järvilehto kirjoittaa erinomaisessa kirjassaan Tee itsestäsi mestariajattelija (korni, mutta toimii) miten ajatukset voi jakaa skripteihin ja skeemoihin. Skriptit ovat ulkoisesta ärsykkeestä johtuvia ajatuksia (osta maitoa) jotka pyörivät katkonaisesti päässäsi kunnes lopputulos on valmis. Skeemat puolestaan ennakoivat tuloksia, eli olet oppinut havainnoimaan ja etsit tietyssä tilanteissa tiettyjä asioita: Luet todennäköisesti tätä tekstiä soveltaaksesi sitä omaan työhösi, mutta mitä etsisit jos olisit äidinkielen opettaja?

Olet siis työntekijä, et äidinkielen opettaja (ellet nyt juuri sinä sitten satu olemaan äidinkielen opettaja). Se perustuu tapoihisi: olet opetellut ajattelemaan tietyissä skeemoissa. Kirjoittaja hakee kaikkialta aiheita kirjoittaa, ja jonkun mielestä hän käyttää siis hyväkseen toisia ihmisiä: ihmiset ovat hänelle vain ideoita tekstiin. Caesar teki päätöksiä sotilasjohtajana. Kaikki riippuu siitä, mitä etsit ja missä roolissa olet.

Mitä olet päättänyt haluta tästä tekstistä?

Siirrytään tästä aasinsillan kautta lopuksi tuottavuuteen. Tuottavuus on eri tiloja. Voit todennäköisesti jakaa oman työsi kolmenlaiseen tuottavuuteen: reaktiiviseen, proaktiiviseen ja päämäärähakuiseen.  Reaktiivisessa – niin, reagoit muiden tarpeisiin, esimerkiksi sähköposteihin. Proaktiivisessa suoritat tehtävälistaa, raivaat omalle työllesi aikaa ja tunnet päivän päättyessä että olet saanut jotain aikaiseksi. Päämäärähakuisessa olet määritellyt, mikä iso kivi vie sinut eteenpäin ja saat sen tehdyksi. Kannattaa kokeilla esimerkiksi kerran päivässä kiinnittää huomio missä tilassa olet juuri sillä hetkellä. You manage what you measure.

Missä tilassa olen nyt?

Olet siis tehtäviäsi suorittaessasi tietyssä mielentilassa, tietyssä skeemassa. Se on sinulle tapa – tietoinen tai tiedostamaton päätös. Nyt olet tietoinen näistä tiloista sekä niiden luonteesta, joten päätös jää sinulle – mitä teet niiden suhteen? Muista, että tavan aloittamiseen menee keskimäärin 66 päivää.

Advertisements

2 comments

  1. Periaatteessahan tuo tarkoittaa, että tapojaan tulisi analysoida varsinkin pidemmän aikavälin tavoitteisiin pyrkiessä. Kun tietty tavoite on mielessä niin riippumatta tavoitteesta siihen pääsemiseen liittyy tietynlaista osaamista. Jotta riittämän osaamisen tason saavuttaa, vaatii se pitkäjänteistä työtä, eli käytännössä oikeiden tapojen omaksumista ja niissä pysymistä. Voisi siis periaatteessa sanoa, että pidemmän aikavälin tavoitteen asettamisen jälkeen voikin sitten pohtia mitä tapoja sen saavuttamiseksi tulisi omaksua / mitä vanhoja tapoja tulisi muutaa.

    Kaiken kaikkiaan tavat voi nähdä omana ”työkalupakkina”, jonka sisältö on oleellisessa asemassa minkä tahansa tavoitteen saavuttamisessa.

  2. Periaatteessa 🙂

    Eli aseta tavoite, tarkastele missä olet nyt ja mitä tavoitteeseen pääsemiseen vaaditaan. Mielestäni tavoitteiden tulee olla joustavia – alussa harva tietää kaikkea. Pitkäjänteinen työ on mielestäni tehokkainta ja siihen tulisi pyrkiä – siksi kirjoitan. Kun fokus on selvä ja jatkuva, oppii tuntemaan käsiteltävän asian – siis tulee asiantuntijaksi.

    Tavat voi nähdä työkaluina tai mennä askeleen pidemmälle ja katsella itseään tapojensa summana. Se on tosin vain kehys analyysiin. Tarkoituksena on havainnollistaa miten tärkeitä tavat on. Oma ihmisarvo kannattaa kuitenkin määritellä jollain muulla tavalla. Lopulta tavat on jotain itsestä erillistä ja muokattavissa, eli työkalupakki. Alussa ne voi kuitenkin tuntua saumattomalta osalta itseä ja vaikealta työstää. Ehkä tavoite on että ne tuntuu taas saumattomalta sitten kun niitä on työstänyt ja päässyt minne haluaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s