Kuukausi: joulukuu 2013

Näin huijaat itseäsi uudenvuodenlupauksella

Uudenvuodenlupaus on suosittu tapa aloittaa uusi tapa.

Ja siihen se sitten jääkin. On kliseistä vitsailla miten tämäkin uudenvuodenlupaus ”varmasti onnistuu.” Yritämme usein saada aikaan eri tuloksia samoilla tavoilla. Siis muuttamatta mitään.

Nyt, siis ihan oikeasti, tänä vuonna laitan elämän ihan uuteen uskoon. Aikuisten oikeasti. Oikeasti. Kyllä laitan. Viimeksi yritys jäi kahden viikon mittaiseksi mutta ihan varmasti nyt tuntuu siltä että teen saman asian ja tulee eri tulokset. On vain sellainen tuntu. Kun oikein tahtoo niin kyllä se onnistuu.

Huijaamme itseämme.

Hyvä puoli uudenvuodenlupauksissa on tietenkin sosiaalinen paine. Uudenvuodenlupauksista puhutaan. Kun kerran kaveritkin, niin miksen myös minä. Huomaat ajattelevasi, mitä oikeastaan haluat elämältäsi. Se on hyvä kokea ainakin kerran vuodessa.

Kun tiedät mitä haluat, on helppoa aloittaa uusi tapa.

Mitä oikeastaan haluat saavuttaa uudenvuodenlupauksellasi?

Oikea ongelma tuleekin tunnehuipusta. Kun fiilis on katossa, on helppo luvata. Siksi uudenvuodenlupaukset. Mutta mitä sitten, kun ajatuskin juhlahumussa tekemästäsi lupauksesta saa painamaan torkkunappia hyisenä helmikuun aamuna? Pupu menee pöksyyn.

On turha laittaa rimaa korkealle. Kuvittele siis meneväsi takaisin ajassa noin kaksi viikkoa ennen joulua. Joulukiireet pahimmillaan. Mieti, miten pystyisit säilyttämään uudenvuodenlupauksesi. Vaikeaa on. Lupaus on liian vaikea jos huomaat, että joutuisit ehkä tässä tilassa antamaan periksi.

Jos tekisit uudenvuodenlupauksen keskellä joulukiireitä, miten muuttaisit sitä?

Kun tiedät mitä haluat ja tunnet omat rajasi joulukiireiden keskellä, olet jo pitkällä.

Lisäksi uusivuosi on vain ja ainoastaan kalenteriin merkitty tapahtuma. Siinä kaikki. Voit aloittaa uuden vuoden milloin vain itse haluat. Ilman juhlahumua. Tylsää? Ihan sama. Ainakin se toimii.

Voisit esimerkiksi aloittaa uuden tapasi kaksi viikkoa uudenvuoden jälkeen. Siinä on jo haastetta kyllikseen. Kun pääset eroon tunnehuipusta – se kestää vain hetken – on helpompi sanoa realistisesti mikä toimii. Silloin tiedät myös, että on kyse jostain mitä todella haluat.

Kun pystyt jatkamaan sen tekemistä useamman kuukauden, olet tuottavuuden huipulla.

Pointti on päästä alkuun jossain uudessa. Helpoin ja tehokkain tapa  päästä alkuun jossain uudessa on tehdä siitä niin helppoa, että se onnistuu joulukiireiden keskellä sekä hyisenä helmikuun aamuna.

Kirjoita esimerkiksi paperille tapa ja ripusta paperi oveesi. Sitten merkkaa siihen joka päivä kahden kuukauden ajan, onko tehtävä suoritettu.

Näin yksinkertaista se on. Itsensä huijaaminen on kivaa, mutta yksinkertainen toimii. Siis hyvää ja yksinkertaista uutta vuotta!

Kirjoitin kirjan – lataa se ilmaiseksi täältä!

Nyt on ensimmäiset kaksi kuukautta blogia paketissa. On tullut aika toivottaa hyvää joululomaa – siispä tein blogistani joululahjapaketin, eli julkaisin kirjan!

Kirjani nimi on Miten kirjoittaa kirja kahdessa kuukaudessaOlen koostanut siihen blogini alkutaipaleen kirjoitukset. Luettavaa kirjassa on noin tunnin parin edestä.

Voit ladata kirjani ilmaiseksi täältä!

Mietit ehkä myös, miksi toivotan hyvää joululomaa hyvän joulun sijaan. Siksi, että jään joululomalle vuoden loppuun asti. Ernst & Youngin työntekijöilleen tekemä tutkimus osoitti, että jokainen 10 tuntia lomaa kohotti työntekijöidensä tuottavuutta kahdeksan prosenttia.

Tehdään siis ensi vuodesta vielä tuottavampi lomailemalla. Eli hyvää joululomaa!

PS. Jos haluat antaa joululahjan allekirjoittaneelle, lahjalistani kärjessä on kommentti kuluneesta vuodesta.  Minulle on helpompaa kirjoittaa kun tiedän, mistä lukija hyötyy. Tein tämän helpoksi luomalla gallupin: Mistä aiheesta olet hyötynyt eniten?

Ja totta kai otan kommentteja vastaan. Miksi juuri tämä aihe?

Kiitos! Ja vielä kerran, hyvää joululomaa!

Intohimon myytit

No niin. Nyt provosoidutaan joka suunnassa. Intohimo on meinaan sen verran laaja käsite, että ihan varmasti tulee väärinkäsityksiä. Pyydän sinua siksi unohtamaan kaksi myyttiä intohimosta.

1. Myytti: Intohimo on höpöhöpöä, kaikki millä on väliä on että työ tulee tehdyksi.

Niin, no.

Teetkö tuottavinta työtäsi kun voit suhtautua siihen intohimolla?

Vastaus tähän on todennäköisesti kyllä. Kun pääset työn imuun, flow-tilaan, teet tuottavaa työtä ja työpaikkasi menestyy. Oikein uppoudut työhösi, ja samalla kassa kilahtaa.

Uudenlainen, tuottava ajatustyö on päässyt jo valtavirran uutisiin. Ekonomi-lehdessä kerrotaan, että työyhteisön ilmapiiri voi vaikuttaa viivan alla 20-30 prosenttiakin.  MTV uutisoi, että tulokset voivat kasvaa jopa satakertaisiksi, kun työpaikalla tehdään intohimolla työtä.

Kun pääset oikeaan tilaan, tulokset tulevat. Lisäksi intohimo tarttuu.

Muistatko tehneesi töitä jonkun tosi inspiroivan kollegan kanssa?

Sama pätee tietenkin myös toisinpäin. Jos teet töitä intohimoisten ihmisten kanssa, se tarttuu sinuun – ja jos teet töitä apaattisten ihmisten kanssa, huomaat että olipas rankka päivä. Ja huomaathan, että jokaisen on mahdollista muuttaa perusvirettään apaattisesta intohimoiseen ja toisinpäin. Se vain on oma päätös. Toisia on vaikeaa muuttaa.

2. Myytti: Sinun tulee löytää intohimosi ja tehdä siitä työsi.

Kuten Lauri Järvilehto asian ilmaisi: Jos et tiedä, mikä intohimosi on, kokeile kaikkea. Jos tiedät, mikä intohimosi on, keskity vain sen tekemiseen.

Intohimonsa voi kuitenkin löytää vaikka arkisesta yhdeksästä viiteen –konttoriduunissa. Ekonomi-lehdessä siteerataan Joseph McClendonia:

”Yrityksen on osoitettava välittävänsä työntekijöistään aidosti. Jos työntekijältä ei koskaan kysytä, miksi tämä työskentelee juuri kyseisessä yrityksessä, hän tietää, ettei työantaja tiedä hänen henkilökohtaisia tavoitteitaan. Siksi työntekijät olettavat, että työnantaja haluaa heidän tekevän jotain vain työnantajan omia tarkoitusperiä varten.”

Tärkeintä on, että intohimosi kohtaa maailman – tai työpaikkasi asiakkaiden – tarpeet. Eli sen kun etsit intohimoasi.

Mutta kun jatkuvasti toivot löytäväsi unelmiesi työpaikan, yhdeksästä viiteen –työpaikastasi tulee harmaa. Paikka, jossa jokainen elää mielikuvituksessaan sen sijaan että eläisi hetkessä ja tekisi päätöksiä elämästään. Arjesta tulee tekosyy elää ilman intohimoa, kun oikeastaan juuri ja vain arjessa voi päättää olevansa mitä vain.

Se voi tietenkin olla hieman vaikeaa. Tunnet itse nykytilanteesi parhaiten. Mahdollista se on yhtä kaikki.

Mitä täydempi työpäivä, sitä tehokkaampi olet

Tämä on myytti.

Onko tuttavapiirissäsi ketään, jonka kalenteri on täynnä tapaamisia ilman taukoja välissä?

Kysymys alleviivaa miten asiasta ajattelemme. Kun kalenteri on täynnä, aika tulee käytettyä hyvin. Vältät hukkakäynnin.

Kuitenkin kaiken järjen mukaan  ilman taukoja teemme enemmän virheitä, meille jää vähemmän aikaa kehittää työtämme ja yksinkertaisesti uuvumme.

Ja silti varaamme kalenterin täyteen. Suomalaisilla on keskimäärin 13 minuuttia palautumista työpäivässä. Firstbeatin Jaakko Kotisaari kuvailee asian näin:

”Heikosti palautuneessa tilassa puuttuu usein hallinnan tunne omaan tekemiseen. Mielessä pyörii paljon asioita, mutta niiden valmiiksi saattaminen tuntuu hankalalta.”

HBR:ssä julkaistun artikkelin mukaan jenkit tekevät 10% vähemmän tunteja töitä kuin ennen finanssikriisiä 2007, mutta tuottavat saman määrän tuotteita ja palveluita.

Jenkit tosin myös nukkuvat keskimäärin 6½ tuntia yössä. Kun minä nukun näin vähän, olen ihan kohmeessa. Yli 50 tunnin työviikot ovat peruskauraa, vaikka tällöin ihmiset nukkuvat vähemmän, harrastavat vähemmän liikuntaa, ovat tyytymättömämpiä työhönsä ja tekevät huonompaa työtä. Tiedämme, että monilla työpaikoilla on pelon ilmapiiri. Hyvä vaan että on edes työpaikka.

Artikkelin kirjoittanut Tony Schwartz vetää The Energy Projectia, jonka tavoitteena on energisoida ihmisiä.  Hän on työssään huomannut, että mitä enemmän tunteja päivässä kuluu työhön, sitä vähemmän työtä tulee aikaiseksi tuntia kohti. Marginaalituotto tuntia kohtaan pienenee, kun teet enemmän työtunteja. Ihmisistä tulee samanaikaisesti eristäytyneempiä ja etäisempiä.

Pankkikriisi olisi vältetty, jos ihmiset olisivat tehneet työnsä tarkemmin – pitkät työtunnit johtavat väistämättä nopeiden tulosten tavoitteluun vastuun välttelyn kustannuksella.

Kuulostaako tutulta?

Mitä asialle siis voisi tehdä?

Tarkkaile tuloksia työhön laitettujen tuntien sijaan.

Mieti hetki. Jos mittaat työhösi laittamia tunteja, haluat niitä lisää. Niin olet tehokas. Jos mittaat työsi tuottamaa tulosta, haluat lisää tulosta.

Tässä kohti kannattaa myös laittaa jäitä hattuun. On tärkeää huomata, miten tarkkailet tuloksia.

Haluatko enemmän tuloksia vai parempia tuloksia?

Kannattaa mitata siis työn tulosten laatua. Vaikeinta tässä on luoda mittaristo, jos työpaikaltasi sellainen puuttuu. Siksi tarvitset asiakkaan perspektiivin.

Tärkeintähän työssäsi on tuottaa arvoa asiakkaallesi. Jos olet luokanopettaja, asiakkaasi on oppilas. Jos olet hallintotehtävissä, asiakkaasi on se jonka asioita hoidat.

Siksi sen sijaan että miten tekisit eniten töitä kysyisin:

Miten luot eniten arvoa asiakkaallesi?

Voi olla, että vastaus on tehdä vähemmän työtä. Näin ainakin kotiäidin tapauksessa, kun asiakas on oma lapsi. Asiakaspalvelijan on todennäköisesti hyvä olla hyvin levännyt – muuten asiakas saattaa jäädä palvelematta hyvin. (Miksi ihmeessä kaupan kassat ovat samalla kassalla vuorossa tuntitolkulla?)

Ajanhallinta on myytti

Ajanhallinnasta on varmaan satojatuhansia kirjoja ja opuksia. Näin hallitset aikaasi.

Ajanhallinta kuitenkin olettaa, että jokainen tekemämme minuutti on samanarvoinen tuottavuudeltaan. Tämä on tietenkin harhaoletus. Ongelma on että se lymyää kaavioissamme kun mittaamme ihmisten työn tuottavuutta.

Sitten ihmetellään, kun ollaan väsyneitä ja työn tuloksetkin ovat kehnot.

Ajanhallinnan sijaan pitäisi puhua energianhallinnasta. Ihmisellä on vain tietty määrä energiaa, ja energiaa voi hallita – toisin kuin aikaa. Niin kuin Annu Nieminen-Pietinalho kirjoittaa, aika on vain osa yhtälöä.

Ensinnäkin aikaa on turhaa odottaa lisää. Energian kanssa asia on toisin. Suomalainen Laturi-yritys on kehittänyt tätä varten energiatestin. Energiatestissä havainnollistetaan yksilön tämän hetken energiataso. Se on muutettavissa.

Tarkemmin sanottuna meidän tulisi mitata tahdonvoimaamme. Päätöksenteko vaatii tahdonvoimaa, ja tahdonvoimamme on rajallinen resurssi. Frank Martela kirjoittaa, miten hän sai tahdonvoimansa venymään niin pitkälle, että hänen oli mahdollista juosta maraton paljain jaloin. Ajan mittaamisen sijaan hän keskittyi energiaansa.

Huomaatko päivän edetessä että jaksat tehdä vähemmän ja vähemmän päätöksiä?

Päivä kannattaa suunnitella siten, että tärkeisiin asioihin jää enemmän energiaa. Vaikka sinulla olisi aikaa iltapäivällä, usein tekee ennemmin mieli ottaa nokoset. Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten Israelissa tehty tutkimus ehdonalaistuomarien myönteisistä päätöksistä riippui aivan käsittämättömässä määrin heidän energiatasostaan.  Vankilatuomiota kärsivien vankien kannatti siis toivoa hyvää arpatuuria: aamulla jopa kolme neljästä ehdonalaista hakenut saisi vapautuksen ehdonalaiseen, kun taas ennen lounasta vapautusten määrä oli tasan nolla.

Siis mieti: Raja vapauden ja vankilan välillä kulki tasan sen mukaan, oliko tuomareilla jäljellä tahdonvoimaa tehdä päätöksiä.

Huomaatko pystyväsi keskittymään tiettyyn tehtävään rajallisen ajan?

Tämä on ainoa kohta, jossa ajalla on merkitystä. Tutkimus osoittaa, että pystymme tekemään töitä – käyttämään energiaamme – 90 minuutin pätkissä. Sitten tarvitsemme keskimäärin 20 minuuttia lepoa. Aivojesi on huomattavasti helpompi keskittyä, kun ne tietävät että lepoa on tulossa – suunnittele siis lepotauko työpuristuksen jälkeen. Ja tämä työ on keskittymistä vaativaa työtä. Kuten eilen kirjoitin, multitasking kannattaa jättää iltapäivälle kun olet jo muutenkin väsynyt.

Ja silti Suomessa työpäivään mahtuu keskimäärin 13 minuuttia palautumista.

Olemme ihan hukassa.

Onneksi 925 Design suunnittelee parempaa työviikkoa nine-to-five-mentaliteetin sijaan. Muitakin edelläkävijöitä on. Ja sinä voit tämän luettuasi tehdä vaikka mitä työpaikkasi tuottavuudelle.