Mitä täydempi työpäivä, sitä tehokkaampi olet

Tämä on myytti.

Onko tuttavapiirissäsi ketään, jonka kalenteri on täynnä tapaamisia ilman taukoja välissä?

Kysymys alleviivaa miten asiasta ajattelemme. Kun kalenteri on täynnä, aika tulee käytettyä hyvin. Vältät hukkakäynnin.

Kuitenkin kaiken järjen mukaan  ilman taukoja teemme enemmän virheitä, meille jää vähemmän aikaa kehittää työtämme ja yksinkertaisesti uuvumme.

Ja silti varaamme kalenterin täyteen. Suomalaisilla on keskimäärin 13 minuuttia palautumista työpäivässä. Firstbeatin Jaakko Kotisaari kuvailee asian näin:

”Heikosti palautuneessa tilassa puuttuu usein hallinnan tunne omaan tekemiseen. Mielessä pyörii paljon asioita, mutta niiden valmiiksi saattaminen tuntuu hankalalta.”

HBR:ssä julkaistun artikkelin mukaan jenkit tekevät 10% vähemmän tunteja töitä kuin ennen finanssikriisiä 2007, mutta tuottavat saman määrän tuotteita ja palveluita.

Jenkit tosin myös nukkuvat keskimäärin 6½ tuntia yössä. Kun minä nukun näin vähän, olen ihan kohmeessa. Yli 50 tunnin työviikot ovat peruskauraa, vaikka tällöin ihmiset nukkuvat vähemmän, harrastavat vähemmän liikuntaa, ovat tyytymättömämpiä työhönsä ja tekevät huonompaa työtä. Tiedämme, että monilla työpaikoilla on pelon ilmapiiri. Hyvä vaan että on edes työpaikka.

Artikkelin kirjoittanut Tony Schwartz vetää The Energy Projectia, jonka tavoitteena on energisoida ihmisiä.  Hän on työssään huomannut, että mitä enemmän tunteja päivässä kuluu työhön, sitä vähemmän työtä tulee aikaiseksi tuntia kohti. Marginaalituotto tuntia kohtaan pienenee, kun teet enemmän työtunteja. Ihmisistä tulee samanaikaisesti eristäytyneempiä ja etäisempiä.

Pankkikriisi olisi vältetty, jos ihmiset olisivat tehneet työnsä tarkemmin – pitkät työtunnit johtavat väistämättä nopeiden tulosten tavoitteluun vastuun välttelyn kustannuksella.

Kuulostaako tutulta?

Mitä asialle siis voisi tehdä?

Tarkkaile tuloksia työhön laitettujen tuntien sijaan.

Mieti hetki. Jos mittaat työhösi laittamia tunteja, haluat niitä lisää. Niin olet tehokas. Jos mittaat työsi tuottamaa tulosta, haluat lisää tulosta.

Tässä kohti kannattaa myös laittaa jäitä hattuun. On tärkeää huomata, miten tarkkailet tuloksia.

Haluatko enemmän tuloksia vai parempia tuloksia?

Kannattaa mitata siis työn tulosten laatua. Vaikeinta tässä on luoda mittaristo, jos työpaikaltasi sellainen puuttuu. Siksi tarvitset asiakkaan perspektiivin.

Tärkeintähän työssäsi on tuottaa arvoa asiakkaallesi. Jos olet luokanopettaja, asiakkaasi on oppilas. Jos olet hallintotehtävissä, asiakkaasi on se jonka asioita hoidat.

Siksi sen sijaan että miten tekisit eniten töitä kysyisin:

Miten luot eniten arvoa asiakkaallesi?

Voi olla, että vastaus on tehdä vähemmän työtä. Näin ainakin kotiäidin tapauksessa, kun asiakas on oma lapsi. Asiakaspalvelijan on todennäköisesti hyvä olla hyvin levännyt – muuten asiakas saattaa jäädä palvelematta hyvin. (Miksi ihmeessä kaupan kassat ovat samalla kassalla vuorossa tuntitolkulla?)

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s