flow

Intohimon myytit

No niin. Nyt provosoidutaan joka suunnassa. Intohimo on meinaan sen verran laaja käsite, että ihan varmasti tulee väärinkäsityksiä. Pyydän sinua siksi unohtamaan kaksi myyttiä intohimosta.

1. Myytti: Intohimo on höpöhöpöä, kaikki millä on väliä on että työ tulee tehdyksi.

Niin, no.

Teetkö tuottavinta työtäsi kun voit suhtautua siihen intohimolla?

Vastaus tähän on todennäköisesti kyllä. Kun pääset työn imuun, flow-tilaan, teet tuottavaa työtä ja työpaikkasi menestyy. Oikein uppoudut työhösi, ja samalla kassa kilahtaa.

Uudenlainen, tuottava ajatustyö on päässyt jo valtavirran uutisiin. Ekonomi-lehdessä kerrotaan, että työyhteisön ilmapiiri voi vaikuttaa viivan alla 20-30 prosenttiakin.  MTV uutisoi, että tulokset voivat kasvaa jopa satakertaisiksi, kun työpaikalla tehdään intohimolla työtä.

Kun pääset oikeaan tilaan, tulokset tulevat. Lisäksi intohimo tarttuu.

Muistatko tehneesi töitä jonkun tosi inspiroivan kollegan kanssa?

Sama pätee tietenkin myös toisinpäin. Jos teet töitä intohimoisten ihmisten kanssa, se tarttuu sinuun – ja jos teet töitä apaattisten ihmisten kanssa, huomaat että olipas rankka päivä. Ja huomaathan, että jokaisen on mahdollista muuttaa perusvirettään apaattisesta intohimoiseen ja toisinpäin. Se vain on oma päätös. Toisia on vaikeaa muuttaa.

2. Myytti: Sinun tulee löytää intohimosi ja tehdä siitä työsi.

Kuten Lauri Järvilehto asian ilmaisi: Jos et tiedä, mikä intohimosi on, kokeile kaikkea. Jos tiedät, mikä intohimosi on, keskity vain sen tekemiseen.

Intohimonsa voi kuitenkin löytää vaikka arkisesta yhdeksästä viiteen –konttoriduunissa. Ekonomi-lehdessä siteerataan Joseph McClendonia:

”Yrityksen on osoitettava välittävänsä työntekijöistään aidosti. Jos työntekijältä ei koskaan kysytä, miksi tämä työskentelee juuri kyseisessä yrityksessä, hän tietää, ettei työantaja tiedä hänen henkilökohtaisia tavoitteitaan. Siksi työntekijät olettavat, että työnantaja haluaa heidän tekevän jotain vain työnantajan omia tarkoitusperiä varten.”

Tärkeintä on, että intohimosi kohtaa maailman – tai työpaikkasi asiakkaiden – tarpeet. Eli sen kun etsit intohimoasi.

Mutta kun jatkuvasti toivot löytäväsi unelmiesi työpaikan, yhdeksästä viiteen –työpaikastasi tulee harmaa. Paikka, jossa jokainen elää mielikuvituksessaan sen sijaan että eläisi hetkessä ja tekisi päätöksiä elämästään. Arjesta tulee tekosyy elää ilman intohimoa, kun oikeastaan juuri ja vain arjessa voi päättää olevansa mitä vain.

Se voi tietenkin olla hieman vaikeaa. Tunnet itse nykytilanteesi parhaiten. Mahdollista se on yhtä kaikki.

Tulokset tulevat kun pääset oikeaan tilaan

Kun on vaikeaa päättää mitä tehdä, älä tee mitään.

Silloin sinun on mahdollista huilata hetki, ottaa etäisyyttä ja huomata mikä todella on tärkeää. Jos sinun on mahdollista, tätä kannattaa harkita jo etukäteen.

Pystytkö määrittelemään yhden tietyn tehtävän jota voit suorittaa joka päivä tietyn ajan?

Raymond Chandler tarjoaa tähän taktiikan.

1. Päätä tehdä tiettyä tehtävää tietty aika päivässä. Esimerkiksi kirjoittaa puoli tuntia mistä ikinä haluatkin kirjoittaa. Vaikka rakkausnovelleja. Jotain, mitä haluat tehdä ja mikä vie sinua lähemmäs suurempia päämääriäsi.

2. Tänä aikana sinun ei tarvitse kirjoittaa.

3. Mutta et voi tehdä mitään muutakaan.

Tämän taktiikan huono puoli on, että se vaatii tahdonvoimaa. Siksi se kannattaa sijoittaa aamupäivään, kun tahdonvoimaa on vielä jäljellä hyvin nukutun yön jälkeen.

Pelkäätkö, että jokin häiritsee keskittymistäsi?

Kannattaa valmistella olosuhteet kirjoittamiselle otollisiksi edellisenä iltana. Netti pois päältä Stayfocusd-sovelluksen avulla. Arkistoitavat paperipinot laatikkoon. Kännykkä äänettömälle ja piiloon. Kätke ärsykkeet.

Itse tehtävän tullessa voit ottaa rennosti, vaikka paperi jäisi tyhjäksi. Maanantaiaamukin tuntuu varmasti hetken ankealta. Huvittaisi tehdä jotain ihan muuta. Kestää hetken päästä flow-tilaan. Sitten sitä innostuu. Vaikka puolesta tunnista ensimmäiset 25 minuuttia menisi tyhjän seinän mulkoiluun, käytä viimeiset viisi minuuttia hyödyksesi.  Tai voithan päättää, että kun innostut niin jatkat tehtäväsi tekemistä.

Mikä on pienin asia, joka  saa sinut eteenpäin?

Muista että pienet asiat muuttavat eniten. Liikuntarutiinin luomiseksi riittää aluksi, että käyt vaikka kerran viikossa tiettyyn aikaan tietyssä paikassa liikkumassa. Jos joku toinen harrastaa  kolme tuntia viikossa, antaa harrastaa.

Arvokkaan työn mysteeri

Poimin Ilarin kommentista tärkeän aiheen tälle päivälle: Miten pystyisi keskittymään niihin tärkeimpiin tehtäviin kun joku koputtaa koko ajan ovelle tai sähköpostiin? Tai kun vietti vie facebookiin? Eli miten keskittyä arvokkaaseen (arvoa luovaan) työhön keskeytyksistä ja virikkeistä huolimatta?

Usein tämä on ongelma koko organisaation tasolla. Mistä se johtuu?

Onko kaikilla samat vai eriävät oletukset toisten toiveista?

Peter Drucker kirjoitti 1999 että viime vuosisadan teollistuminen kohensi fyysisen työn tuottavuutta 50-kertaisesti. 2000-luvun haaste onkin ollut, miten yrityshallinto voi varmistaa tietotyön tuottavuuden. Druckerin mukaan asia oli mysteeri 14 vuotta sitten, ja sitä se tuntuu olevan – myös Suomessa – edelleen.

Ongelma on siis, että mielestämme jokainen oleva hetki täytyy käyttää tehokkaasti. Ajattelu perustuu viime vuosisadan tuottavuuteen. Mikä oli oman aikansa huippujuttu. Emme kuitenkaan ole vielä äkänneet siirtyä 2000-luvulle. Organisaation vieminen seuraavalle tasolle on oma juttunsa, mutta mitä voisit tehdä itse?

Koska jokainen oleva hetki täytyy käyttää tehokkaasti, on helpointa tehdä jotain tuttua ja turvallista. Tämä pätee myös uusia tapoja odotellessa: helpointa on aloittaa jollain niin helpolla, minkä tekemiselle on mahdotonta sanoa ei.

Entä oletko vielä kokeillut, mitä tapahtuu, kun et teekään mitään?

Tällainen pelkojen hahmottaminen on usein kaikista paras tekniikka.

Mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos en tee tätä tehtävää?

Ongelma on hyvin usein totutuissa tavoissa. Tärkeiden asioiden tekeminen vaatii päätöksiä, mikä vaatii energiaa, mikä vaatii päätöksiä. Tämä on noidankehä. Noidankehästä pääsee ainoastaan aloittamalla yksinkertaisesti.

Mikä on helpointa, mitä voin tehdä päästäkseni suorittamaan tärkeää työtä?

Usein ongelma on, ettei tiedetä, mikä on tärkeää työtä. Ei kehdata näyttää tietämättömyyttään.

Kirjoitin aiemmin kysymyksiä jotka auttavat rajaamaan tärkeät tehtävät. Albert Einsteinkin sanoi, että käyttäisi suurimman osan ajastaan ongelman määrittelyyn – oikea ratkaisu tulee kun ongelma on määritelty.

Vapaapäivät, fokuspäivät ja tukipäivät

Eilen kirjoitin 80/20-säännöstä jotta voisit selvittää, mikä 20% työstäsi tuottaa 80% tuloksistasi. Se on yllättävän usein epäselvää. Kuitenkin tehtävien ja etenkin tulosten parempi hahmottaminen vie helpoiten eteenpäin.

Kokeillaan tänään päivien jaottelua vapaapäiviin, fokuspäiviin ja tukipäiviin. Opin tekniikan kirjoittaessani gradua Kimmo Svinhufvudin Gradutakuu kainalossa.

Haluamme niin monta vapaapäivää kuin vain on mahdollista. Vapaapäivä tarkoittaa, että voimme tehdä mitä haluamme. Jos et halua enempää vapaapäiviä, onnittelen: Olet mahdollisesti unelmatyössä, jossa pystyt itse määrittelemään tehtäväsi. Tai ehkä olet yrittäjä?

Toinen vaihtoehto on, ettet tiedä mitä tekisit vapaa-ajallasi. Silloin kannattaa laittaa kalenteriin (esimerkiksi) kello 18-21 merkintä: rötväilyä/lukuhetki/kuumatka. Mikä vaan saa sinut ymmärtämään, että aika on vain sinua varten. Kannattaa myös kokeilla viikonloppuja ilman sähköposteja. Kokeile vaikka kerran viikossa – uuden tavan aloittamiseen menee usein kaksikin kuukautta. Kun vapaapäivät ovat kunnossa – kun tiedät, mitä tekisit jos voit tehdä mitä vain haluat (tämä ei ole välttämättä mikään helppo kysymys) – siirrytään fokuspäiviin.

Fokuspäivinä teet työsi kannalta tärkeimmät tehtävät. 80/20. Lainataan lisää konsepteja Kimmolta: Iso kivi ja päivän tärkein tehtävä. Iso kivi on työsi etenemisen kannalta tärkeä tehtävä. Se on rajattu mahdollisimman konkreettiseksi: Jotain, mitä pystyt tekemään esimerkiksi viikossa. Itselläni tähän kategoriaan mahtuu esimerkiksi blogin aloittaminen. Jollain toisella loppuraporttiluonnos.

Entä sinulla?

Kun tiedät viikon ison kiven, voit päättää päivän tärkeimmän tehtävän.  Niitä voi olla 1-3.

Ei enempää.

Päivän tärkein tehtävä vie sinua eteenpäin isoa kiveä kohti. Esimerkiksi ensimmäisen blogitekstin kirjoittaminen. Ulkoasun päättäminen. Loppuraportin kohdalla lumihiutalemenetelmä toimii hyvin: Listaa mitä sinulla on nyt mielessäsi – jatka sitten raporttia näistä kohdalta kasvattamalla ne ensin lauseiksi, sitten kappaleiksi.

Teet päivän tärkeimmän tehtävän ensimmäisenä aamulla, kun sinulla on energiaa. Siksi sen kannattaa olla jotain, mitä olet joskus aiemmin tehnyt. Ei mitään liian pelottavaa – aluksi. Kunhan et aloita päivääsi sähköposteilla. Joudut loppupäiväksi reaktiiviseen moodiin. Se on varmasti ihan jees ja stressikin vähenee, mutta et ehkä saa omia töitäsi tehtyä.

Tukipäivät ovat esimerkiksi tapaamisia ja aiheen tutkimista. Sähköpostien lähettelyä. Jotain, mikä ei varsinaisesti ole tärkeintä työtäsi. Kuitenkin se kuuluu työhösi tai se tukee itse tärkeän työn tekemistä.

Tee aloittaaksesi testi:

Voitko nykytilanteessa jakaa päiväsi vapaapäiviin, fokuspäiviin ja tukipäiviin?  

Entä miltä unelmatilanne näyttäisi? Esimerkiksi kaksi vapaa-, kolme fokus- ja kaksi tukipäivää viikossa?

Sitten vain miettimään, miten pääset siihen tilanteeseen.

80/20-sääntö eli Pareton periaate

Mitkä 20 % tekemisistäsi tuottavat 80 % tuloksistasi?

Keskity näihin. Tämä on Pareton periaate yksinkertaistettuna ohjeena. Ohje toimii myös toisinpäin.  80 % tekemisistäsi johtaa todennäköisesti 20 %:iin tuloksistasi.

Esimerkiksi myyjien tehtävä on usein myydä. Mikä saa myynnin aikaiseksi? Asiakaskontakti. Jari Parantainen kirjoittaa, miten jollain ongelma on mukamas liian tehokas myynti. Mutta ei sen pitäisi olla ongelma. Ei se olekaan oikea ongelma. Ongelma on, että tehdään jotain myyntiä tukevaa, kuten laskeskellaan tarjouksille tarkkoja lukuja.

Lauri Järvilehto kirjoittaa, miten robotti-imurin valinnassa tärkeintä on, että se imuroi. On varmasti hienoa että ominaisuuksia on paksun ohjekirjan verran, mutta tärkeintä on että itse imurointi tulee tehtyä. Varsinkin, jos arkea viihdyttää kolme pikkulasta.

Tutkija pääsee eteenpäin julkaisemalla artikkeleita. Vaikka toimistolla tulisikin sata keskeytystä päivässä jne.

Mikä on minun tehtäväni? Kirjoittaa.  Miten saan tekstiä aikaiseksi? Kirjoittamalla.

Mitä tekemällä pääset varmimmin eteenpäin?

Aina se ei ole kovin helppoa. Tänään meni starttiin puoli tuntia, joten opittavaa riittää: Todennäköisesti en ollut rajannut tarpeeksi selvästi päivän tekstiä. Siksi en ollut sisällöstä varma, joten jouduin tutkimaan asiaa.

On hyvä ymmärtää, että hämmästyttävän yksinkertaisuuden jatkamiseksi tarvitsee myös lepopäiviä sekä niitä asioita, jotka tukevat tekemistä – kuten aiheen rajaamista ja sisällön tutkimista blogitekstiä varten tahi excel-laskelmia tarjouksen optimoinniksi. Tästä seuraavaksi.