liikaa töitä

Laiska on läsnä

Läsnäolon merkitystä voi tuskin tarpeeksi korostaa. Niin elämässä kuin töissä. Kun ajatukset ovat siinä hetkessä ja keskittyy edessä olevaan asiaan tai ihmiseen, myös työn tulokset ovat laadukkaampia.

Laiska osaa ottaa tarpeeksi vähän töitä tehtäväkseen. Tai ainakin juuri sen verran, että välttää suurimman stressin.

Suuri osa meistä on mielessään kuitenkin jossain muualla kuin juuri siellä missä on.

Kuinka usein syöt lounaasi ajattelematta edes mitä syöt?      

Ajatukset heittävät esimerkiksi vanhoihin mokiin jotka olisi voinut välttää. Tulevaan työtapahtumaan ja miten siihen pitäisi valmistautua.

On tietenkin hyvä käydä läpi vanhat virheet, käsitellä ne jotta ne välttäisi seuraavalla kerralla ja sitten siirtyä eteenpäin. On myös hyvä miettiä, mikä päämäärä mielessä lähtee tapaamaan työnantajaa.

Kuitenkin näitä vellomalla jää helposti nalkkiin. Nykyhetki menee ohi. On hyödytöntä miettiä vanhoja virheitä ja tulevia tapaamisia jos juuri nyt voisit oppia jotain ihmisistä ja asioista jotka ovat ympärilläsi.

Leo Babauta listaa Zen Habits –blogissaan neljä hyötyä siitä, että on läsnä juuri nyt: Nautit enemmän, stressaat vähemmän, suhteesi toimivat paremmin ja saat asioita aikaiseksi. Yksinkertaisesti ruoka maistuu paremmalta, koet nykyhetken tulevaisuudesta huolehtimisen sijaan, pystyt kuulemaan sinulle tärkeitä ihmisiä jolloin keskustelujenne ovat syvempiä sekä keskityt yhteen asiaan multitaskingin sijaan ja saat siksi tuloksia aikaan nopeammin.

Oletko huomannut nauttivasi työstäsi enemmän ja saavasi aikaan parempia tuloksia kun olet ollut läsnä?

Kun olet läsnä, sinun on mahdollista siirtyä flow-tilaan. Siihen tilaan, jossa kaikki muu katoaa ympäriltä ja teet vain sitä mitä juuri silloin teet. Ehkä se on kirjoittamista, koodaamista, maalaamista, jotain muuta – vaikka excel-taulukoiden vääntämistä.

Miten laiska sitten on enemmän läsnä kuin muut?

Oletetaan että sinulla on kiire. Silloin on aika vaikea olla läsnä. Mielesi pyörii tulevan esityksen ja to-do-listan kieppeillä. Läsnäolo on sitä, että keskityt nykyhetkeen menneisyyden kelaamisen tai tulevaisuuden pohtimisen sijaan. Siksi laiska on läsnä: kun pystyy unohtamaan menneisyyden virheet ja tulevaisuuden murheet, hetkeen keskittyminen on helpompaa.

Miten voisin olla enemmän läsnä?

Alan ammattilaiset ovat yhtä mieltä ratkaisusta. Ratkaisu on harjoitella.

Aluksi on turha odottaa kuuta taivaalta. Mielesi vaeltaa ja mietit, oletko nyt oikealla tavalla hetkessä. Mietit ja analysoit ajatuksiasi. Haluat välttää virheitä ja mietit mikä on oikea ratkaisu.

Harjoitteluun on eri tapoja niin kuin on erilaisia ihmisiäkin. Itselleni avain on ollut ajatella, että olen omassa kuplassani. Tässä sitä nyt ollaan. Mitä tahansa tapahtuu, se tapahtuu ja jos haluan, se kimpoaa pois. Tunnen olevani turvassa.

Tavoite läsnäolossa on vain tuntea miltä tuntuu juuri nyt. Kokeile sitä syödessäsi, tiskatessasi, liikkuessasi, keskustellessasi.

Jos haluat tehdä läsnäolosta itsellesi tavan, tee se olemalla laiska. Tee se tekemällä siitä niin helppoa kuin mahdollista. Mieti mielessäsi että nyt olet laiska ja teet just sen mitä vähintään vaaditaan, ja that’s it.

Tapojen oppiminen vie aina aikansa, keskimäärin 66 päivää. Harjoittele siis esimerkiksi kuukauden verran. Laita läsnäolo kalenteriisi kerran päivässä. Kerro siitä täällä kommenteissa.  Kirjoita itsellesi muistilappuja jääkaappiin, ulko-oveen, työpöydällesi.

Kun epäonnistut, ihan sama, sillä epäonnistuminen on läsnäoloa. Opi siitä. Miltä se tuntuu? Sitten anna sen olla.

Mainokset

Lopeta kiireen esittäminen

Monien elämää hallitsee tunne nimeltä ”kiire.” Kiire käyttää kaiken tehokkaan aikamme, estää meitä olemasta läsnä toisen ihmisen kanssa ja virittää meidät stressitilaan jatkuvasti niin että sairastumme.

Kiire saa meidät kuitenkin tuntemaan itsemme tärkeiksi. Jos meillä on paljon tai liikaa tekemistä, se on merkki siitä että olemme tarpeeksi hyviä ja rakastettavia ja arvokkaita.

Miten menee? No on tässä ollut aika kiire syystä x. Niin just, niin mullakin…

Kuinkas muutenkaan?

Mitä tapahtuisi, jos jättäisit jonkun asian tekemättä?

On eri asia mitä ajattelet tätä lukiessasi ja mitä tunnet sillä hetkellä kun kiire tulee vastaan. Tunnet kiireen hetkellä todennäköisesti että jos jättäisit jonkin asian tekemättä, se johtaisi johonkin kamalaan. Siksi sinun täytyy tehdä se.

Tai näin uskottelet itsellesi. Minulla on asiasta kokemusta. Ja niin on monella muullakin.

Paul E. Ralph kokeili vaimonsa kanssa vuoden ajan jättää kiireen pois sanavarastostaan.

Tulokset olivat huimat. He pystyivät olemaan läsnä muiden ihmisten kanssa. He lopettivat muiden manipuloinnin – vaikka olivatkin tehneet sitä huomaamattaan: kun sanot että sinulla on kiire, luot painetta toiselle sanoa samoin. Muuten hän on ehkä vähemmän tärkeä. Ja he lopettivat keinotekoisen kiireisyyden ja sillä toisten painostamisen. Sen sijaan he sanovat että ehkä he olivat ottaneet liikaa tekemistä ja se on oma vika.

Ennen kaikkea Paul vaimoineen pystyi rauhoittumaan. Kiire on itseään toteuttava sanonta. Kun sanot että sinulla on kiire  sinusta tuntuu kiireiseltä. Kun sinusta tuntuu kiireiseltä toimit sen mukaisesti. Kun toimit kuin sinulla olisi kiire, sinusta tuntuu että kyllä, sinulla on kiire… ja niin edelleen.

Voisitko olla esittämättä kiireistä esimerkiksi kuukauden?

Olen itse päättänyt olla sanomatta että minulla on kiire. Ainakin jos sanon että minulla on kiire, sanon myös että se johtuu siitä että olen tehnyt jonkun mokan jonka seuraavalla kerralla korjaan. Paljon parempi. Kiire on kaikkea muuta kuin oletustila, se on tila jota meidän tulisi välttää ja korjata virheemme jos siihen joudumme.

Tuntuu paljon voimauttavammalta rauhoittua ja tietää että jos tulee kiire, se johtuu jostain ja sen voi korjata. Sitä paitsi tarvitsemme rauhoittumista palautumiseen – tiesitkö, että sinun työpaikallasi palaudutaan keskimäärin 13 minuuttia päivässä?

Viikon teema: lopettaminen

Googlasin sanan ”lopettaminen” ja hakutuloksissa ykköseksi ponnisti Wikipedian artikkeli toimenpiteestä, jolla ihminen tappaa eläimen muutoin kuin metsästys- tai teurastustarkoituksessa.

Kuten ehkä saatoit jo päätellä, nyt puhutaan kuitenkin jostain muusta lopettamisesta. Googlen toinen hakutulos tupakoinnin lopettamisesta on jo lähempänä itse asiaa:

Miten lopetat jotain, mikä estää sinua saavuttamasta haluamiasi tuloksia?

Aivan ensimmäisenä sinun tulee tietenkin tietää mitä haluat. Otetaan arkinen esimerkki.

Kun lähdin viettämään joulua perheen pariin, otin matkaani kaksi kirjaa luettavaksi. Yllätys yllätys, paluumatkalla minulla oli mukanani kolme kirjaa jotka odottivat avaamistaan ja yhtä viimeistelin. Jokainen lukemisesta tykkäävä tai unelmoiva tietää tämän: kirjoja kasaantuu. Tuli niitä sitten joululahjoiksi, kirjastosta lainaillen tai amazonista tilaillen (tai kaikkia kolmea), tarkoitus on että joku päivä myös lukisit ne. Toinen vaihtoehto on perustaa antikvariaatti.

Ainoa oikea ratkaisu on kuitenkin päättää mitä haluaa eniten ja sitten valita lukemisensa.

Jos luet kirjoja kirjoja lukeaksesi, pääset todennäköisesti ensimmäisen kirjan puoliväliin, jätät sen kesken ja siirryt ehkä seuraavaan. Kirjojen lukeminen kirjojen lukemisen vuoksi on suht yleistä. Olis hyvä, jos sais luettua sen ja sen klassikon. Tai tää vaikuttaa tosi kiehtovalta, tai tuntuu et tää vois olla tosi hyödyllistä lukea.

Klassikon lukeminen miksi? Kiehtovaa miksi? Hyödyllistä miksi?

Kuten Jevgeni Särki kirjoittaa ajanhallinnan metodeista: “Joo, kyl ne iha hyvi toimi, mut se nyt jotenki jäi, emmä oikeen enää keskity aikani hallitsemiseen…” Tätä samaa voi soveltaa kirjoihin. Kirja voi olla klassikko, kiehtova tai tosi hyödyllinen. Kuitenkin tarvitset syyn sen lukemiseen. Muuten se jää hyllylle kuin ajanhallinnan metodi joka kyllä toimii, mutta jota ilmankin pärjäät.

Kun olet tarkemmin miettinyt syitä sille miksi oikeastaan luet kirjoja, voit huomaamattasi olla jo ensimmäisen kirjan puolivälissä. Ja se kirja voi olla jokin muu kuin minkä oletit sen olevan: joululahjaksi annetut kirjat voivat olla osoitus hyvästä mielestä ja siksi se tulisi lukea, mutta vain itse tiedät mikä sillä hetkellä toimii.

Miten sitten päätät mitä haluat?

Koeta simppeliä kaavaa.

1. Listaa olettamasi hyödyt siitä mitä tavoittelet. (Luen koska haluan vain uppoutua hyvään tarinaan. Haluan oppia ajanhallinnan metodit. Haluan kehittää kykyäni kuunnella muita ihmisiä.)

2. Listaa kaikki vaivannäkö, joka kirjan lukemiseen menee. Huomaa, että nämä voivat olla tunteita ja tuntua siksi halvoilta syiltä. Ne vievät silti kallisarvoista energiaasi. (Se on kuivaa tekstiä ja vaatii ponnistelua lukea se. Syytän itseäni laiskuudesta, kun jätän taas lukematta. Se vaatisi paljon harjoittelua.)

3. Kysy sitten itseltäsi:

Ovatko hyödyt suuremmat kuin vaivannäkö?

Viime viikolla kirjoitin rohkeudesta. Oikeastaan lopettaminen onkin tosi helppoa, kun vain uskallat. Lopettaminen voi tuntua yhtä vaikealta kuin päästää irti vanhasta rakkaasta koirastaan tai erota nikotiiniriippuvuudestaan. Ja silti. Rohkee rohkee, tiedät kyllä että lopettamalla asian x pääset helpommin haluamiisi tuloksiin!

Kun tiedät päämääräsi ja tiedostat rohkeuden kykynä kohdata pelot, voit lopettaa mitä haluat.