lopettaminen

Lopeta töiden tekeminen väsyneenä

Mitä jos oletkin vaan väsynyt ja on vaikeaa tehdä töitä?

Kun glukoosi on loppu, teet vain sellaisia päätöksiä jotka olet jo tehnyt. Eli toistat samaa rataa, säilytät status quon vaikka parempi ratkaisu olisi muuttaa jotain.

Tämä on oiva hetki tehdä muistiinpanoja siitä, miltä juuri nyt tuntuu. Usein ajatuksia tarvitsee odottaa. Ne harvemmin tulevat pakottamalla. Siis tuottavinta on mennä sohvalle lötköttämään ja tehdä muistiinpanoja kännykkään, koneelle tai paperille sitä mukaan kun niitä ehtii pulpahdella ylös.  Tai voit myös lukea jotain: väsyneenä voit kyllä imeä tietoa, mutta päätöksenteko lamaantuu.

Voit miettiä asiaa tältä kantilta:

Olisiko parempi saada aikaan 5 tulosta ilman virheitä vai 10 tulosta, joista 8 pitää maanantaina korjata niiden sisältämien virheiden takia?

Toki joissain tehtävissä virheitä tulee kuitenkin, vaikka olisit väsynyt. Ja jotkut tehtävät saavat kelvata virheellisinäkin. Kuitenkin huipputuloksia sinulla on päivässä vain rajattu määrä.

Onko tämä työ sellaista, jossa virheet ovat OK?

Muista, että on tärkeämpää palautua kuin tehdä virheellistä työtä. Levänneenä olet tuottavampi.

Lopeta kiireen esittäminen

Monien elämää hallitsee tunne nimeltä ”kiire.” Kiire käyttää kaiken tehokkaan aikamme, estää meitä olemasta läsnä toisen ihmisen kanssa ja virittää meidät stressitilaan jatkuvasti niin että sairastumme.

Kiire saa meidät kuitenkin tuntemaan itsemme tärkeiksi. Jos meillä on paljon tai liikaa tekemistä, se on merkki siitä että olemme tarpeeksi hyviä ja rakastettavia ja arvokkaita.

Miten menee? No on tässä ollut aika kiire syystä x. Niin just, niin mullakin…

Kuinkas muutenkaan?

Mitä tapahtuisi, jos jättäisit jonkun asian tekemättä?

On eri asia mitä ajattelet tätä lukiessasi ja mitä tunnet sillä hetkellä kun kiire tulee vastaan. Tunnet kiireen hetkellä todennäköisesti että jos jättäisit jonkin asian tekemättä, se johtaisi johonkin kamalaan. Siksi sinun täytyy tehdä se.

Tai näin uskottelet itsellesi. Minulla on asiasta kokemusta. Ja niin on monella muullakin.

Paul E. Ralph kokeili vaimonsa kanssa vuoden ajan jättää kiireen pois sanavarastostaan.

Tulokset olivat huimat. He pystyivät olemaan läsnä muiden ihmisten kanssa. He lopettivat muiden manipuloinnin – vaikka olivatkin tehneet sitä huomaamattaan: kun sanot että sinulla on kiire, luot painetta toiselle sanoa samoin. Muuten hän on ehkä vähemmän tärkeä. Ja he lopettivat keinotekoisen kiireisyyden ja sillä toisten painostamisen. Sen sijaan he sanovat että ehkä he olivat ottaneet liikaa tekemistä ja se on oma vika.

Ennen kaikkea Paul vaimoineen pystyi rauhoittumaan. Kiire on itseään toteuttava sanonta. Kun sanot että sinulla on kiire  sinusta tuntuu kiireiseltä. Kun sinusta tuntuu kiireiseltä toimit sen mukaisesti. Kun toimit kuin sinulla olisi kiire, sinusta tuntuu että kyllä, sinulla on kiire… ja niin edelleen.

Voisitko olla esittämättä kiireistä esimerkiksi kuukauden?

Olen itse päättänyt olla sanomatta että minulla on kiire. Ainakin jos sanon että minulla on kiire, sanon myös että se johtuu siitä että olen tehnyt jonkun mokan jonka seuraavalla kerralla korjaan. Paljon parempi. Kiire on kaikkea muuta kuin oletustila, se on tila jota meidän tulisi välttää ja korjata virheemme jos siihen joudumme.

Tuntuu paljon voimauttavammalta rauhoittua ja tietää että jos tulee kiire, se johtuu jostain ja sen voi korjata. Sitä paitsi tarvitsemme rauhoittumista palautumiseen – tiesitkö, että sinun työpaikallasi palaudutaan keskimäärin 13 minuuttia päivässä?

Reagoitko epämiellyttäviin tunteisiin? Olisi syytä lopettaa

Tätä kirjoittaessa joku yritti soittaa. Ärsyttävää! Olin juuri kirjoittamassa eli tekemässä itselleni tärkeää työtä ja haluan välttää keskeytykset. Olin myös turhautunut. Jos olet koskaan kirjoittanut mitään, tiedät miksi.

Yksi reaktio puhelinsoittoon olisi siis suuttua ja vastata puhelimeen. Olen kuitenkin jo päättänyt että kun kirjoitan, puhelin saa soida. Suutuin silti, turhautunut kun olin.

Nyt on tieteellisesti selvitetty, että epämiellyttävät tunteet kannattaa käsitellä niihin reagoimisen sijaan. Olemme onnellisimpia, kun pystymme tasapainoilemaan hetken hedonismin ja päämäärähakuisen hyvän elämän välillä. Jälkimmäinen vaatii kärsivällisyyttä epämiellyttävien tunteiden vallatessa mielen.

Kun kohtaat epämiellyttäviä tunteita, mitä teet?

Selvä homma, minä suutuin. Ja jotenkin silti maailma pyörii radallaan.  Voin siis keskittyä siihen, miksi suutuin.

Puhelin soi, yritin keskittyä vaikka turhautti.

Olen pystynyt keskittymään huomattavasti paremmin, kun olen jättänyt puhelimen lataukseen makuuhuoneeseen. Saa soida. Soitan takaisin.

Jäin kuitenkin miettimään suuttumisen tunnetta. Käsittelin sen, tiedän mikä vaikuttaa sen taustalla (konflikteja ihmissuhteissa, lyhyt uni) ja pystyn laittamaan sen pöytälaatikkoon. On helpompaa olla hätäilemättä kun oppii olemaan epämiellyttävän tunteen kanssa.

Viktor Frankl myötäili kirjassaan Ihmisyyden rajalla Spinozaa: tunne joka on kärsimystä lakkaa olemasta kärsimystä heti kun muodostamme siitä selvän ja tarkan kuvan. Asetu tutkijaksi. Näe itsesi auttamassa muita, jotka ovat sen kärsimyksen vallassa.

Kun kohtaat epämiellyttävän tunteen, pystytkö tarkastelemaan itseäsi muiden silmin?

Kirsikaksi kakun päälle selvitin numeron alkuperän. Kukapa muukaan eksistentiaalisen pohdinnan olisi aiheuttanut kuin puhelinmyyjä.

Miten pääset eroon polvisätkyreaktioista

Tarkistatko työpaikalle saapuessasi ensimmäiseksi sähköpostit?

Klassinen polvisätkyreaktio. Se vain tulee  tehtyä. Jos haluat tehdä päivän tärkeimmän tehtäväsi ennen kuin reagoit muiden tarpeisiin vastaamalla sähköposteihin, suosittelen tutustumaan polvisätkyreaktioon paremmin. Onko olemassa tietty kellonaika, tietty ympäristö tai tietyn asian näkeminen joka potkaisee sinua polveen niin että reagoit kuin sätkynukke?

Kun tunnet polvisätkyreaktion aiheuttajan, tiedät miten jättää potkimatta. Yleensä etenkin työpaikalle saapuminen saa sinut siirtymään tiettyyn mielentilaan. On esimerkiksi helppo miettiä matkalla että tänään toimin toisin. Kuitenkin itse työpaikalla on aika suuren vaivan takana että saat ensimmäiset puoli tuntia kulumaan ilman sähköposteja.

Sätkyilyä voi lähestyä kolmella tavalla. Voit lopettaa tavan, muuttaa sitä tai antaa sätkyilyn pysyä ennallaan, mikä on tietenkin aito vaihtoehto. Pelkästään status quon tiedostaminen ja vastuun ottaminen valinnasta auttaa usein eteenpäin. Tiedät että jos haluat tehdä tuottavaa työtä, sätkynukkena sinun on vaikeaa pystyä siihen.

Jos siis haluat lopettaa tavan, tulee ensin tietää mitkä ovat ne ehdot joiden tulee täyttyä että reagointi on mahdollista.

Mitä paha tapasi vaatii toteutuakseen?

Esimerkiksi sähköpostien, sosiaalisen median ja uutissivustojen yhteinen nimittäjä on netti. Siksi yksi ratkaisu on kokeilla, voitko olla ilman nettiä ensimmäisen tunnin esimerkiksi ilmaisen Stayfocusd-sovelluksen avulla (toimii Chromella, Firefoxille on Leechblock). Tätä käytän itse: muuten selaisin uutisia kirjoittamisen sijaan.

Tällä tavoin pääset eroon myös muista epämiellyttävistä tavoista. Tapojen asiantuntija BJ Fogg puhuu ah-screw-it-hetkistä. Olemme laiskoja. Meille tulee hetkiä, jolloin tekee mieli haistattaa pitkät jollekin tehtävälle. Ah, screw it. Suomeksi ehkä paskanmarjat. Tai ihan vaan heikko hetki.

Kun tulee heikko hetki, auttaa jos sinulla on kynnys polvisätkyreaktioille. Kynnys tarkoittaa että joudut näkemään vaivaa jotta pääset käsiksi ”palkintoosi” kuten sähköposteihin. Jos pystyt kätkemään tavat kuten surffailun kynnyksen taakse, on helpompaa antaa sen vain olla.

Viikon teema: lopettaminen

Googlasin sanan ”lopettaminen” ja hakutuloksissa ykköseksi ponnisti Wikipedian artikkeli toimenpiteestä, jolla ihminen tappaa eläimen muutoin kuin metsästys- tai teurastustarkoituksessa.

Kuten ehkä saatoit jo päätellä, nyt puhutaan kuitenkin jostain muusta lopettamisesta. Googlen toinen hakutulos tupakoinnin lopettamisesta on jo lähempänä itse asiaa:

Miten lopetat jotain, mikä estää sinua saavuttamasta haluamiasi tuloksia?

Aivan ensimmäisenä sinun tulee tietenkin tietää mitä haluat. Otetaan arkinen esimerkki.

Kun lähdin viettämään joulua perheen pariin, otin matkaani kaksi kirjaa luettavaksi. Yllätys yllätys, paluumatkalla minulla oli mukanani kolme kirjaa jotka odottivat avaamistaan ja yhtä viimeistelin. Jokainen lukemisesta tykkäävä tai unelmoiva tietää tämän: kirjoja kasaantuu. Tuli niitä sitten joululahjoiksi, kirjastosta lainaillen tai amazonista tilaillen (tai kaikkia kolmea), tarkoitus on että joku päivä myös lukisit ne. Toinen vaihtoehto on perustaa antikvariaatti.

Ainoa oikea ratkaisu on kuitenkin päättää mitä haluaa eniten ja sitten valita lukemisensa.

Jos luet kirjoja kirjoja lukeaksesi, pääset todennäköisesti ensimmäisen kirjan puoliväliin, jätät sen kesken ja siirryt ehkä seuraavaan. Kirjojen lukeminen kirjojen lukemisen vuoksi on suht yleistä. Olis hyvä, jos sais luettua sen ja sen klassikon. Tai tää vaikuttaa tosi kiehtovalta, tai tuntuu et tää vois olla tosi hyödyllistä lukea.

Klassikon lukeminen miksi? Kiehtovaa miksi? Hyödyllistä miksi?

Kuten Jevgeni Särki kirjoittaa ajanhallinnan metodeista: “Joo, kyl ne iha hyvi toimi, mut se nyt jotenki jäi, emmä oikeen enää keskity aikani hallitsemiseen…” Tätä samaa voi soveltaa kirjoihin. Kirja voi olla klassikko, kiehtova tai tosi hyödyllinen. Kuitenkin tarvitset syyn sen lukemiseen. Muuten se jää hyllylle kuin ajanhallinnan metodi joka kyllä toimii, mutta jota ilmankin pärjäät.

Kun olet tarkemmin miettinyt syitä sille miksi oikeastaan luet kirjoja, voit huomaamattasi olla jo ensimmäisen kirjan puolivälissä. Ja se kirja voi olla jokin muu kuin minkä oletit sen olevan: joululahjaksi annetut kirjat voivat olla osoitus hyvästä mielestä ja siksi se tulisi lukea, mutta vain itse tiedät mikä sillä hetkellä toimii.

Miten sitten päätät mitä haluat?

Koeta simppeliä kaavaa.

1. Listaa olettamasi hyödyt siitä mitä tavoittelet. (Luen koska haluan vain uppoutua hyvään tarinaan. Haluan oppia ajanhallinnan metodit. Haluan kehittää kykyäni kuunnella muita ihmisiä.)

2. Listaa kaikki vaivannäkö, joka kirjan lukemiseen menee. Huomaa, että nämä voivat olla tunteita ja tuntua siksi halvoilta syiltä. Ne vievät silti kallisarvoista energiaasi. (Se on kuivaa tekstiä ja vaatii ponnistelua lukea se. Syytän itseäni laiskuudesta, kun jätän taas lukematta. Se vaatisi paljon harjoittelua.)

3. Kysy sitten itseltäsi:

Ovatko hyödyt suuremmat kuin vaivannäkö?

Viime viikolla kirjoitin rohkeudesta. Oikeastaan lopettaminen onkin tosi helppoa, kun vain uskallat. Lopettaminen voi tuntua yhtä vaikealta kuin päästää irti vanhasta rakkaasta koirastaan tai erota nikotiiniriippuvuudestaan. Ja silti. Rohkee rohkee, tiedät kyllä että lopettamalla asian x pääset helpommin haluamiisi tuloksiin!

Kun tiedät päämääräsi ja tiedostat rohkeuden kykynä kohdata pelot, voit lopettaa mitä haluat.