tuottavuusmyytit

Intohimon myytit

No niin. Nyt provosoidutaan joka suunnassa. Intohimo on meinaan sen verran laaja käsite, että ihan varmasti tulee väärinkäsityksiä. Pyydän sinua siksi unohtamaan kaksi myyttiä intohimosta.

1. Myytti: Intohimo on höpöhöpöä, kaikki millä on väliä on että työ tulee tehdyksi.

Niin, no.

Teetkö tuottavinta työtäsi kun voit suhtautua siihen intohimolla?

Vastaus tähän on todennäköisesti kyllä. Kun pääset työn imuun, flow-tilaan, teet tuottavaa työtä ja työpaikkasi menestyy. Oikein uppoudut työhösi, ja samalla kassa kilahtaa.

Uudenlainen, tuottava ajatustyö on päässyt jo valtavirran uutisiin. Ekonomi-lehdessä kerrotaan, että työyhteisön ilmapiiri voi vaikuttaa viivan alla 20-30 prosenttiakin.  MTV uutisoi, että tulokset voivat kasvaa jopa satakertaisiksi, kun työpaikalla tehdään intohimolla työtä.

Kun pääset oikeaan tilaan, tulokset tulevat. Lisäksi intohimo tarttuu.

Muistatko tehneesi töitä jonkun tosi inspiroivan kollegan kanssa?

Sama pätee tietenkin myös toisinpäin. Jos teet töitä intohimoisten ihmisten kanssa, se tarttuu sinuun – ja jos teet töitä apaattisten ihmisten kanssa, huomaat että olipas rankka päivä. Ja huomaathan, että jokaisen on mahdollista muuttaa perusvirettään apaattisesta intohimoiseen ja toisinpäin. Se vain on oma päätös. Toisia on vaikeaa muuttaa.

2. Myytti: Sinun tulee löytää intohimosi ja tehdä siitä työsi.

Kuten Lauri Järvilehto asian ilmaisi: Jos et tiedä, mikä intohimosi on, kokeile kaikkea. Jos tiedät, mikä intohimosi on, keskity vain sen tekemiseen.

Intohimonsa voi kuitenkin löytää vaikka arkisesta yhdeksästä viiteen –konttoriduunissa. Ekonomi-lehdessä siteerataan Joseph McClendonia:

”Yrityksen on osoitettava välittävänsä työntekijöistään aidosti. Jos työntekijältä ei koskaan kysytä, miksi tämä työskentelee juuri kyseisessä yrityksessä, hän tietää, ettei työantaja tiedä hänen henkilökohtaisia tavoitteitaan. Siksi työntekijät olettavat, että työnantaja haluaa heidän tekevän jotain vain työnantajan omia tarkoitusperiä varten.”

Tärkeintä on, että intohimosi kohtaa maailman – tai työpaikkasi asiakkaiden – tarpeet. Eli sen kun etsit intohimoasi.

Mutta kun jatkuvasti toivot löytäväsi unelmiesi työpaikan, yhdeksästä viiteen –työpaikastasi tulee harmaa. Paikka, jossa jokainen elää mielikuvituksessaan sen sijaan että eläisi hetkessä ja tekisi päätöksiä elämästään. Arjesta tulee tekosyy elää ilman intohimoa, kun oikeastaan juuri ja vain arjessa voi päättää olevansa mitä vain.

Se voi tietenkin olla hieman vaikeaa. Tunnet itse nykytilanteesi parhaiten. Mahdollista se on yhtä kaikki.

Mitä täydempi työpäivä, sitä tehokkaampi olet

Tämä on myytti.

Onko tuttavapiirissäsi ketään, jonka kalenteri on täynnä tapaamisia ilman taukoja välissä?

Kysymys alleviivaa miten asiasta ajattelemme. Kun kalenteri on täynnä, aika tulee käytettyä hyvin. Vältät hukkakäynnin.

Kuitenkin kaiken järjen mukaan  ilman taukoja teemme enemmän virheitä, meille jää vähemmän aikaa kehittää työtämme ja yksinkertaisesti uuvumme.

Ja silti varaamme kalenterin täyteen. Suomalaisilla on keskimäärin 13 minuuttia palautumista työpäivässä. Firstbeatin Jaakko Kotisaari kuvailee asian näin:

”Heikosti palautuneessa tilassa puuttuu usein hallinnan tunne omaan tekemiseen. Mielessä pyörii paljon asioita, mutta niiden valmiiksi saattaminen tuntuu hankalalta.”

HBR:ssä julkaistun artikkelin mukaan jenkit tekevät 10% vähemmän tunteja töitä kuin ennen finanssikriisiä 2007, mutta tuottavat saman määrän tuotteita ja palveluita.

Jenkit tosin myös nukkuvat keskimäärin 6½ tuntia yössä. Kun minä nukun näin vähän, olen ihan kohmeessa. Yli 50 tunnin työviikot ovat peruskauraa, vaikka tällöin ihmiset nukkuvat vähemmän, harrastavat vähemmän liikuntaa, ovat tyytymättömämpiä työhönsä ja tekevät huonompaa työtä. Tiedämme, että monilla työpaikoilla on pelon ilmapiiri. Hyvä vaan että on edes työpaikka.

Artikkelin kirjoittanut Tony Schwartz vetää The Energy Projectia, jonka tavoitteena on energisoida ihmisiä.  Hän on työssään huomannut, että mitä enemmän tunteja päivässä kuluu työhön, sitä vähemmän työtä tulee aikaiseksi tuntia kohti. Marginaalituotto tuntia kohtaan pienenee, kun teet enemmän työtunteja. Ihmisistä tulee samanaikaisesti eristäytyneempiä ja etäisempiä.

Pankkikriisi olisi vältetty, jos ihmiset olisivat tehneet työnsä tarkemmin – pitkät työtunnit johtavat väistämättä nopeiden tulosten tavoitteluun vastuun välttelyn kustannuksella.

Kuulostaako tutulta?

Mitä asialle siis voisi tehdä?

Tarkkaile tuloksia työhön laitettujen tuntien sijaan.

Mieti hetki. Jos mittaat työhösi laittamia tunteja, haluat niitä lisää. Niin olet tehokas. Jos mittaat työsi tuottamaa tulosta, haluat lisää tulosta.

Tässä kohti kannattaa myös laittaa jäitä hattuun. On tärkeää huomata, miten tarkkailet tuloksia.

Haluatko enemmän tuloksia vai parempia tuloksia?

Kannattaa mitata siis työn tulosten laatua. Vaikeinta tässä on luoda mittaristo, jos työpaikaltasi sellainen puuttuu. Siksi tarvitset asiakkaan perspektiivin.

Tärkeintähän työssäsi on tuottaa arvoa asiakkaallesi. Jos olet luokanopettaja, asiakkaasi on oppilas. Jos olet hallintotehtävissä, asiakkaasi on se jonka asioita hoidat.

Siksi sen sijaan että miten tekisit eniten töitä kysyisin:

Miten luot eniten arvoa asiakkaallesi?

Voi olla, että vastaus on tehdä vähemmän työtä. Näin ainakin kotiäidin tapauksessa, kun asiakas on oma lapsi. Asiakaspalvelijan on todennäköisesti hyvä olla hyvin levännyt – muuten asiakas saattaa jäädä palvelematta hyvin. (Miksi ihmeessä kaupan kassat ovat samalla kassalla vuorossa tuntitolkulla?)

Multitasking on myytti

Tänään aiheena on tuottavuuden yksi suurimmista myyteistä: multitasking, eli moniajo tai kyky tehdä monta asiaa samanaikaisesti. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Jos sinua kehotetaan tai painostetaan tekemään montaa asiaa samanaikaisesti – usein sitä tiedostamatta– ollaan pitkällä metsässä.

Multitasking tuottavuuden parantamiseksi on myytti.

Miksi? Koska multitasking on pahaksi kyvyllesi

–          Käsitellä tietoa, eli ymmärtää asioita

–          Vaihtaa tehtävästä toiseen, sillä se vie tahdonvoimaasi

–          Ylläpitää hyvää työmuistia, eli tehdä laadukasta työtä

Multitaskatessa teet lisäksi enemmän virheitä ja stressitasosi nousee. Ja multitaskatessa itse asiassa kestää kauemmin saada asiat tehdyksi.

Multitasking heikentää tuottavuuttasi erään arvion mukaan jopa 40 prosentilla. Samalla elämme illuusiossa sillä tuntuu että multitasking olisi tuottavaa ja etenkin sopivaa naisille. Tämä on harhaluulo. Mieti vaikka itse.

Kun keskityt yhteen tehtävään kerrallaan, saatko aikaan parempaa jälkeä?

Jätä suosiolla multitasking iltapäivän tunneille ja rutiinitehtäviin, niille tunneille kun tuntuu että voisi mennä nokosille. Parempi tosin olisi jos sinun on mahdollista ottaa ne nokoset.

Milloin ajaudut multitaskingiin?

Kun tunnistat hetket jolloin ajaudut moniajoon, olet jo pitkällä. Mieti sitten ärsykkeet, jotka johtavat sinut siihen. Tiedostettuasi ärsykkeet, ajankohdat ja syyt multitaskingin välttämiseen keksit kyllä ratkaisut.

Oletko esimerkiksi kokeillut listata tehtävät ja jättää ne sitten omaan rauhaansa?

Ellei tehtävässä mene alle kaksi minuuttia, kannattaa se usein laittaa ylös sen sijaan että tarttuisi siihen heti kiinni.

Viikon teema: myytit tuottavuudesta

Tuottavuus on täynnä myyttejä. Johtaminen perustuu edelleen liukuhihnatyöhön sen sijaan että otettaisiin huomioon ajatustyöläisten tarpeet. Mutkat vedetään suoriksi. Tiedät tämän, jos olet joskus ottanut jonkin ongelman puheeksi töissäsi tuloksetta. Ehkä ideaa on pidetty hyvänä tai se on jopa hyväksytty, mutta puheet jäävät puheiksi. Kerta kerran jälkeen sama asia toistuu.

Tarkastelen siksi tällä viikolla tuottavuuden myyttejä. Aloitan havainnollistamalla vallitsevan ajattelutapamme. Jos pystymme havainnoimaan ja siten ymmärtämään ajatuksiamme, pystymme murtamaan myös myytit jotka syövät tuottavuuttamme.

Carol Dweck on tutkinut 30 vuotta syitä siihen, miksi jotkut menestyvät ja toiset eivät. Hän jakaa kirjassaan Mindset ajattelutapamme kahteen luokkaan: fixed ja growth mindset. Suomeksi vapaasti käännettynä staattinen ajattelutapa ja kasvamisen ajattelutapa.

Oletko staattinen vai kasvuajattelija?

Tähän voi olla vaikea vastata ennen kuin tunnet käsitteet.

Staattinen ajattelutapa on pitää älykkyyttä ja kykyjä muuttamattomina. Tämä on deterministinen kuva maailmasta. Mitä olet, sitä et voi muuttaa.

Kasvamisen ajattelutapa on pitää älykkyyttä ja muita kykyjä muutettavina. Tämä on jatkuvan parantamisen kuva maailmasta. Mitä olet, sen voi muuttaa.

A year of productivity –sivusto tarjoaa hyvän esimerkin.

Kuvitellaan, että sinulla on ollut paska päivä. Siis aivan hirveä. Heräsit myöhässä, sillä unohdit laittaa herätyskellon soimaan. Kahvin keittämiseen olisi ollut liian kiire. Lähdit töihisi, mutta unohdit leimata matkalippusi – ja kuinka ollakaan, tarkastajat tulivat vastaan. Kun saavuit töihisi, pomosi kertoi sinulle että raporttisi on huono.  

Staattinen ajattelija kutsuisi itseään idiootiksi. Hänen olisi pitänyt keskittyä ja muistaa herätyskellon soiminen, ja miten tyhmää olikaan jättää matkalippu leimaamatta. Hän tuntee olevansa riittämätön töissään ja päättää tekevänsä vielä vähemmän töitä seuraavaa raporttia varten. Ehkä kotona menee pari tiukkaa pettymyksen nielemiseen tai puoliso kuulee kunniansa.

Kasvuajattelija pitää huolen siitä, että herätyskello soi ensi kerralla sekä että matkalippu tulee leimatuksi. Hän keittäisi kupin kahvia, vaikka se tarkoittaisi että hän olisi vielä vähän enemmän myöhässä. Näin ajatukset pysyvät koossa. Raporttia varten hän päättää tehdä seuraavalla kerralla parempaa jälkeä: todennäköisesti palaute tarkoitti, että jotain täytyy muuttaa. Ilmeisesti pomolla on opeteltavaa palautteen antamisessa.

Niin, tämänhän perusteella harva haluaisi olla staattinen ajattelija. Näin se kuitenkin joskus menee myös allekirjoittaneella – tosin jos olisin päättänyt olla staattinen ajattelija, et lukisi tätä blogia.

Miten suhtaudut päivittäisiin haasteisiin, ongelmiin, vaivannäköön, kritiikkiin ja toisten menestykseen?

Kun tiedät vastauksen tähän, tiedät millainen ajattelija olet milloinkin. Dweckin ja oman kokemukseni mukaan kannattaa tarkkailla omia ajatuksiaan. Kun tunnistat ajatuksen, pystyt muuttamaan sitä. Kirjoita vaikka muistiinpanoja kännykkääsi tai tietokoneella. Teen itse molempia.