viivyttely

Laiska sitoutuu mahdollisimman vähään

Helpointa saada asiat tehdyksi on sitoutua mahdollisimman vähään. Sitoudu vain esimerkiksi ottamaan matot lattialta sunnuntaisiivousta varten ja laittamaan pölynimurin paikalleen. Näin on todennäköistä että lattiat ovat kohta puhtaat. On turha miettiä koko saakelin urakkaa.

Sitoudu ensimmäiseen askeleeseen.            

Kun rupeat käyttämään hammaslankaa, sitoudu putsaamaan yhden hampaan välli. Huomaat nopeasti, että muutkin hampaankolot tulee putsattua.

Sama toimii kirjoittamisessa. On tärkeintä aloittaa ja päästä tyhjästä paperista eroon. Siksi kirjoittajan kannattaa päättää kirjoittavansa yksi kappale. Kun rytmiin on päässyt, on todennäköistä että myös lopputeksti tulee helpommin. Joo, teksti voi olla roskaa, mutta se on parempi kuin tyhjä paperi.

Liikunnan puolella kannattaa aloittaa kävelemällä muutama pysäkinväli. Tai sitoutua lähtemään salille. Loppu on helpompaa kun on jo liikkeessä.

Jos huomaat viivytteleväsi jonkin tehtävän kanssa, voit miettiä helpointa mahdollisinta liikettä.

Mikä on ensimmäinen asia joka tämän suorittamiseksi täytyy tehdä?

Hammaslanka vaatii ensimmäisen hammasvälin koluamista. Kirjoittaminen vaatii ensimmäiset sanat. Liikunta vaatii sitä, että teet jonkin tietyn liikkeen tai että menet paikkaan, jossa suoritat liikunnan.

Kun olet tehnyt tämän useaan otteeseen, huomaat tekeväsi sitä edes sitä ajattelemattasi.

Kuten Woody Allen totesi, menestyksestä 80 prosenttia on sitä että vaivautuu paikalle.

Mainokset

Täydellisen työviikon tehtävälista

Tai tarkemmin älä tee –lista.

Robert Benchley loi oman keinonsa välttää viivyttely. Hän loi älä tee –listan. Benchleyn mukaan:

”Kuka tahansa voi tehdä minkä tahansa määrän työtä, kunhan se ei ole työtä jota hänen kuuluisi tehdä juuri sillä hetkellä.”

Tämä perustuu siihen että 95% ihmisistä viivyttelee silloin tällöin. 25 % meistä on kroonisiä vitkuttelijoita. Jos sinulla on 50 minuuttia aikaa, käy tekemässä testi itse. Oletko viivyttelijä? Minulla testi odottaa vielä tehtävälistalla vuoroaan. Voi olla, että vuoro jää tulematta – tiedän silti, että osaan kyllä tarvittaessa viivytellä.

Tiedätkö tunteen viimeisenä iltana ennen tenttiä, kun tulee tarve järjestellä arkistot tenttiin lukemisen sijaan?

Entä teitkö viivyttelytestin, vaikka loppuraportti odottaisi?

Silloin älä tee –lista todennäköisesti toimii sinulle.

Älä tee –lista onkin lista tehtäviä, joita sinulla on hoidettavana. Kuten arkiston järjestely. Laitat tehtävät listalle ja ne kamppailevat toistensa kanssa epämiellyttävyydestä.

Jos sinulla on tehtävälistalla tehtäviä, suoritatko sieltä mieluiten jotain vähemmän tärkeää?

Tehtävät kamppailevat toistensa kanssa epämiellyttävyydestä. Vähemmän epämiellyttävä tehtävä tulee tehdyksi.

Taktiikan huono puoli on, että se vaatii hieman itsepetosta: sinun tulee uskotella itsellesi että jokin asia mikä ei ole todellisuudessa tärkeä tai kiireellinen onkin itse asiassa tärkeä ja kiireellinen. Todennäköisesti olet tosin jo harjoitellut tätä taitoa, jos olet päättänyt että arkiston järjestely on tärkeämpää kuin tenttiin lukeminen.

Rakenna älä tee –lista näin:

1. Listan yläpäässä on ne kaikkein epämiellyttävimmät tehtävät. Keksi sinne uusia sellaisia jotka kuulostavat tärkeiltä (mutta eivät todellisuudessa ole) ja joiden kanssa tuntuu että niillä on jokin deadline (vaikka sitä ei ole).

2. Kirjaa sitten ylös muut tehtävät. Tehtäviä jotka oikeasti tahtoisit tehdä. Näin ne kamppailevat epämiellyttävyydessä listan yläpään mahdottomien tehtävien kanssa – ja tulevatkin yllättäen tehdyksi.

3. Listan loppupäässä tulee olla tehtäviä joilla ei ole periaatteessa mitään merkitystä, mutta olisi kiva jos ne olisi tehty. Esimerkiksi uusien verhojen ostaminen. Nämä väsyttävät todennäköisesti sinua itseäsikin, joten ne jäänevät tekemättä.

Tehtävälistan tarkoitus kun on kuitenkin muistaa asioita ja saada ne tehdyksi. On ihan sama, millä taktiikalla tämä onnistuu.  Joskus tarvitsee vain tuntea olevansa turvassa kun ei tarvitse pelätä jonkin tärkeän unohtuneen. Mennään huomenna perinteisempiin lähestymistapoihin.

Teen sen sitten kun… – Miten lakkaat pettämästä itseäsi

Jätämme tehtävien tekemisen aina viimeiseen iltaan. Mistä tämä johtuu?

Sinä olet kaksi ihmistä. Nyt-sinä ja sitten-sinä.

Nyt-sinä istuu siinä lukemassa tätä tekstiä. Sitten-sinä on jossain joskus tulevaisuudessa.

Nyt-sinä näkee kyllä vaihtoehtojen hyödyt ja haitat, kun sinun tarvitsee valita järkevän ja nautinnollisen välillä.

Sitten-sinä antaa aivan taatusti periksi nautinnolliselle vaihtoehdolle ja jättää järkevän väliin. Sitten-sinä on vähemmän luotettava tyyppi. Älä luota häneen.

Otetaan arkipäivän esimerkki.

Onko sinulla joskus ollut kiire lähteä töihin/tapaamiseen/treeneihin?

Selvä homma.

Mitä muutit aikataulussasi ensi kertaa varten?

Vähemmän selvä homma.

Jos kuvittelet, että sitten-sinä hoitaa homman kun tulee h-hetki, liikut heikoilla jäillä. Ja silti me kaikki kuvittelemme niin.

Olet todennäköisesti päättänyt että lähdet töihin kello 07:30. Sitten tuleekin kiire ja juokset leipä suussa autolle/julkiselle.

Mielessäsi matkaan kuluva aika on 30 minuuttia. Todellisuudessa se on 40 minuuttia. Vaikka suunnitellessa tuntuukin että 40 minuuttia on liioittelua, tiedät kyllä mitä viime kerralla kävi. 10 minuuttia aikaisemmin heräämällä pääset liikkeelle ajoissa.

Mutta sitten-sinua on vaikea herättää 10 minuuttia aiemmin. Vaikka sopisitte niin, hän todennäköisesti pettää sopimuksen.

Nyrkkisääntö: Sitten-sinä pettää aina.

Siksi ratkaisu on mennä nukkumaan 10 minuuttia aiemmin. Sitten-sinä tosin tuskin lopettaa surffausta 10 minuuttia aiemmin.

Siksi parempi ratkaisu on esimerkiksi keksiä, miten  jätät tietokoneen rauhaan tuntia ennen kuin menet nukkumaan illalla. Sitten lopetat surffauksenkin. Tai lopetat TV:n katselun tai mitä ikinä. Piilota sitten-sinulta mahdollisuus pettää.

Jos sinulla on siis tapana pettää itseäsi jättämällä tekeminen viimeiseen iltaan,  nyt-sinä on kaikesta huolimatta ihan hyvä tyyppi. Syytä sitten-sinua.

Miten teen tehtävän ennen viimeistä iltaa?

Kun huomaat että sitten-sinä pettää aina, olet jo askeleen lähempänä ratkaisua. Pidä itse huoli tärkeistä tehtävistä ja jätä hänelle jätteet. Luo siis itsellesi – nyt-sinulle –viikon iso kivi, jotta vältät sitten-sinun lupaukset.

Koetapa vaikka ajatella, että sinulla on aina sama määrä energiaa kuin juuri nyt.  Siksi on hyvä suunnitella päivän tehtävät väsyneenä edeltävänä iltana.

Näin vältät viivyttelyä

Pelot johtuvat siitä ettet halua kohdata tehtävääsi. Tahdonvoimasi on loppu. Tämä johtaa juurensa uskomukseemme siitä, mihin kykenemme tulevaisuudessa.

Kuvitellaan, että osallistut kolmen viikon kurssille, jossa on tehtävänä kirjoittaa kolme tutkimusartikkelia.   Kurssilla saisit itse päättää deadlinet artikkeleille. Viimeinen mahdollinen deadline on kurssin loppu, eli kolme viikkoa nykyhetkestä. Voit esimerkiksi jakaa deadlinet itsellesi viikoittain tai jättää kaikki kurssin lopulle. Jos missaat deadlinesi, saat arvosanaksi hylätyn.

Miten asettaisit deadlinet itsellesi?

Rationaalinen valinta olisi päättää kaikille kolmelle artikkelille deadlineksi kurssin loppupäivämäärä. Näin saisit tehtyä parasta mahdollista työtä kaikkien kolmen kanssa.

Vai miten se menikään?

Klaus Wertenbroch ja Dan Ariely tutkivat 2002 miten ihmiset suhtautuvat deadlineihin. He pitivät esimerkin mukaisen kurssin ja jakoivat oppilaat kolmeen ryhmään. A-ryhmän tuli palauttaa kaikki kolme artikkelia kurssin loppuun mennessä. B-ryhmän tuli itse valita omat deadlinensa. C-ryhmän tuli palauttaa yksi artikkeli viikossa.

Kuinkas sitten kävikään?

Jos valitsit esimerkissä että palauttaisit kaikki artikkelisi kurssin loppuun mennessä, saisit heikoimmat arvosanat. A-ryhmä pärjäsi heikoiten tutkimuksessa. B-ryhmä sai toiseksi parhaat arvosanat, vaikka saivat itse valita deadlinensa: osa tiesi viivyttelevänsä ja valitsi viikottaiset deadlinet, mutta ylioptimistinen osa jätti deadlinet kurssin loppuun. C-ryhmä sai parhaat arvosanat viikottaisella palautusrytmillä.

Jotakuinkin kaikki meistä ovat taipuvaisia viivyttelyyn. Tiedän, että minä olen. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös sinä. Kun tiedostaa tämän, on paremmassa asemassa päästä viivyttelystä eroon – tai välttää se.

Jos kuvittelet olevasi niin mahtava että pystyt kyllä tekemään mitä tahdot kun tahdot, olet heikommassa asemassa.

Vältä viivyttelyä asettamalla rima matalalle.

Jos sinusta tuntuu että  voisit tehdä tehtävää kokonaisen päivän, varaa sille 90 minuuttia.

Jos sinusta tuntuu että voisit viimeistellä viikolla projektin viisi osa-aluetta, päätä mikä yksi niistä on tärkein sillä viikolla.

Jos sinusta tuntuu että voisit alkaa mennä aamuisin juoksemaan tunnin lenkin, päätä nousevasi sängystä ja meneväsi ulos ovesta.

Minkä pelon kohtaan juuri nyt?

Tuottavuuden suurin este on käsittelemättömät pelot. Pelot johtavat viivyttelyyn. Yksi näkökulma on nähdä tämä tapana. On hyvä tulla tietoiseksi peloistaan ja tavoistaan kohdata ne.

Mistä aloitan? Mikä olisi tehokkainta? Aloittaa niillä toistuvilla vai sillä vaikeimmalla?

Jokainen vastaus on oikea. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin: oikea vastaus on harvemmin rationaalisen analyysin tulos. Merkitsee enemmän, mitä teet sen eteen jotta päätöksestä tulee oikea kun olet tehnyt sen.

Ehdotankin, että valitset tavan joka on sinua vastassa juuri nyt. Huomaa se. Kohtaa se. Tunnista se: Anna sille nimi.

Mitä pelkään?

Tässä tekniikka, jonka opin Gradutakuu-kirjasta. Sen avulla graduni kirjoittamisesta tuli huomattavasti helpompaa.

Mikä estää minua tekemästä sen mitä olen päättänyt tehdä?

Avaa pelkoa vapaalla kirjoittamisella. Anna kynän laulaa. Voit oikein kunnolla antaa tunteiden vuotaa läpi.  Voit sitten tekstin hetken muhittua – anna sen odottaa viisi minuuttia – katsella tekstiä uudestaan läpi.

Pelottaako? Olisiko kivempaa jättää teksti kirjoittamatta? Ja sitten lukematta?

Ihan varmasti.

MIksi?

Jos on muuten hankalaa aloittaa, voit kirjoittaa miksi on hankalaa aloittaa. Ehkä huomaat, että oikea ongelma olikin vain avata Word-tiedosto. Kirjoittaminen on tapa. Ehkä sinulle on helpompaa kirjoittaa muistiinpanoja jonnekin muualle ja jossain muualla?

Jos haluat päästä vähemmällä, voit tietenkin nimetä pelon vain mielessäsi. Se harvemmin toimii yhtä hyvin.

Loppujen lopuksi tärkeintä on kuitenkin tunnistaa pelko ja antaa sille nimi. On samantekevää, mikä tekniikka sinulle toimii.

Onko se loinen, puunkanto vai virtahepo? Vai kenties jotain muuta?

Kun nyt tiedät, miksi eteneminen on vaikeaa ja kuinka vaikeasta asiasta on oikeasti kyse, ollaan jo pitkällä. Tiedostamaton mieli hoitaa usein ongelmat, kun olet tietoisesti käsitellyt ne. Albert Einsteinkin käyttäisi 55 minuuttia oikean ongelman määrittelyyn ja 5 minuuttia ongelman ratkaisuun.

Peloille on kuitenkin vaikeaa löytää aluksi nimet. Siitä tunnistamisessa on kyse.

Pelkojen käsittelyyn on siksi hyvä ottaa käyttöön työkalu kuten SuperBetter. SB on ilmainen sivusto, joka toimii kuin peli: tienaat pisteitä aina voittaessasi haasteen. Haaste voi olla esimerkiksi päästä kuukaudessa eroon viivyttelystä arkiaamuisin. SB tarjoaa valmiita haasteita kaiken maailman pelkoihin, joten sinun tarvitsee vain valita omasi.

Ehdotan siis seuraavaa.

Tee pelon kohtaamisesta tapa. Määrittele sille aika ja paikka. Näin kohtaat sen 2-3 kertaa todennäköisemmin.

Laita vaikka kalenteriin aluksi pari minuuttia, jolloin mietit pelkojasi. Jos tuntuu että sinulla on vähän energiaa aloittaa mitään uutta töissäsi ja kotonasi, mieti voisitko käydä pelkojasi läpi esimerkiksi työmatkalla. Superbetter toimii myös mobiiliselaimella.

Päätä, että teet pelon kohtaamisesta tavan.