tuottavuus

On oma päätös että on liikaa tekemistä

Pidin eilen esityksen tärkeysjärjestyksestä Uppsalan yliopiston tutkijoille, ja yksi yhtälö provosoi keskustelua eniten: meillä on liikaa tekemistä = oma päätös.

Yksi huomioitu epäkohta oli yhtälön mielivaltaisuus ja että sitä pystyi tulkita miten tahtoi (tutkijoista ja yhtälöistä lisää myöhemmin). Eikö se ole niin että esimies päättää, en minä, eli tämä yhtälö vain lisää vastuuta vaikutusvallan pysyessä samana. Vaikka lopulta päädyimme laajaan yhteisymmärrykseen siitä että itse me lopulta työn määrän päätämme, kuitenkin tuli esille myös näkemys että olemme tilanteen vankeja ja töitä vain ilmestyy pöydälle. Hurttia huumoria kaipaavat voivat laittaa AVICIIn musiikkivideon aiheesta pyörimään.

Kuten profiilissani kerron, myös minulla on samanlainen ongelma: Haluan edelleen löytää ratkaisun kaikkeen mikä vastaan tulee, sillä tuntuu että ero piirakan ja kakunkin välillä on niin mielenkiintoista (kuulin vastauksen, mutta tiedätkö sinä?). En edes ole työsuhteessa, joten asioita ei tuosta vain ilmesty työpöydälle koska raha ratkaisee.

Kuitenkin olettamalla vastuun työn määrästä itselleen asian kanssa voi ruveta tekemään töitä. Muistan lukeneeni että meillä ei ole ongelmaa ajan vaan tärkeysjärjestyksen kanssa: Silloin siitä tulee ongelma, jonka voi ratkaista.

Olen esimerkiksi huomannut, että kannan itse enemmän odotuksia töiden tuloksista kuin mitä minulta odotetaan. Tällöin minua auttaa muutama pikku kikka – kysymällä itseltäni ja kirjoittamalla vastaukset ylös – sekä vertaamalla niitä – pääsen monesta päänvaivasta:

Mitä odotan itseltäni? 

Mikä on työn minimivaatimus?

Toisaalta, jos asioita on liikaa, ei auta kysyä ”onko tehtävä tärkeä.” Silloin vastaamme huomaamattamme helpompaan kysymykseen, kuten ”haluanko tehdä tämän tehtävän.” Vastaus on usein kyllä. Kysymys on liian laaja.

Kysyisin ennemmin:

Onko tämä jotain niin arvokasta, että tekisin sen vaikka en olisi töissä?

Jos esimerkiksi jalkani murtuisi, voisinko siirtää tapaamisen?

Voiko tämän delegoida – vaikka se tulisikin tehtyä 80% niin hyvin kuin minä osaan tehdä sen?

Vastauksia ei tarvitse siirtää käytäntöön, eli ei tarvitse edes olla mahdollisuutta delegoida tehtäviään – ja ei, sinun ei täydy murtaa jalkaasi. Pointti on käyttää kiertotietä ja saada oikea vastaus kysymykseen ”onko tämä tehtävä tärkeä.” Siten voimme itse päättää, onko meillä liikaa tekemistä.